TOIMINTAYMPÄRISTÖ-OSAAMISTA: YRITTÄJYYSKASVATUSTA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Kuvan lähde

Syksyllä 2015 voimaan tulleessa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä koulutuksen keskeiseksi tavoitteeksi nostettiin yrittäjyyden edistäminen.

Tällä hetkellä yksi valtioneuvoston yksikärkihankkeista liittyy yrittäjyyden edistämiseen. Nuorten yrittäjyyspajan toimintamalli otetaan käyttöön koko maassa vuoden 2017 alusta. Osallistujille tarjotaan yritysneuvontaa, sparrausta, starttirahaa, koulutusta ja mentorointia, jotka toteutetaan erityisesti nuorille sopivilla toimintamalleilla. Palvelujen tuottajat keskittyvät yksilölliseen ohjaukseen, valmennukseen, osaamisen arviointiin ja työnetsintään. 

Yrittäjyyskasvatusta nykymuodossaan pidetään innovaatiopedagogiikan työkaluna. Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus on opetuksen perusteiden tasolla jakaantunut omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Sisäisessä yrittäjyydessä opiskelija kerryttää yrittäjämäisiä taitoja, joita tarvitaan jokaisessa ammatissa ja asemassa. Opiskelijoita tulee kannustaa myös ulkoiseen yrittäjyyteen, joka on konkreettista yrittäjyyttä niillä riskeillä, mitä yrittäjyyteen kuuluu.  

OPH:n AmmattiPeda –sivusto samoin korostaa yrittäjyyskasvatuksen merkitystä innovaatiotoiminnassa.  Toteutuakseen se tarkoittaa systemaattista yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien ja elinkeinoelämän kanssa pysyvinä kumppanuuksina, jonka piirteinä tulee olla:

Jatkuvuus ja systemaattisuus

Kumppanuus

Erilaiset verkostot

Vastavuoroisuus

Räätälöinti ja yksilöllisyys

Rajojen madaltuminen

Innovointi ja yhdessä kehittäminen

Yhteistyön tavoitteena myös on, että yhä suurempi osa koulutuksesta ja sen toimintatavoista toteutuu alakohtaisilla ja alueellisilla työpaikoilla.  AmmattiPeda –sivusto teemoittaa yrittäjyyden tavoiteoppimisympäristöjä  vuodelle 2020 saakka. 

Ammatillisen asteen tutkinnoissa pakollisina aineita ovat monista erilaistavista toteutuksista huolimatta:

• Yrityksessä toimiminen 15 osp
• Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp

Yrittäjyyskasvatuksen työkaluja ja foorumeita on ammatilliseen koulutukseen kytkettynä runsaasti:

Harjoitusyritykset ja kansallinen FINPEC –verkosto ts. oikeiden ns. partneriyritysten toiminnan kehittäminen ja simulointi erilaisissa oppimisympäristössä ja tiimeissä toimien on EU -komission suosittelemaa toimintaa. Harjoitusyritys toimii kuten oikea yritys, ainoastaan todellinen raha ja tavara eivät liiku. Harjoitusyrityksillä on partneriyrityksiä, joihin käydään tutustumassa ja joilta saadaan informaatiota yrityksen suunnitteluun ja toimintaan. Partnerityritykset tuovat harjoitusyritystoimintaan käytännön työelämän ulottuvuuden.

NY – malli : Vuosi yrittäjänä on suunnattu peruskoulun 9 -luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoille. Opinto-ohjelmassa perustetaan lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva NY -miniyritys. Oppilaat käyvät lukuvuoden aikana läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen. NY-yritys tarjoaa nuorille oppimisympäristön, jossa he voivat kokeilla opittujen taitojen hyödyntämistä käytännössä. Opittavat taidot syntyvät tekemällä oppimisen kautta. Vuosi yrittäjänä -ohjelman tavoitteena on työelämätaitojen ja yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan oppiminen jo opiskeluaikana. 

 

TOY -työssäoppiminen yrittäjänä –malli > TOY- mallissa ammatilliseen oppimiseen kuuluvat työssäoppimisjaksot suoritetaan yrittäjänä useimmiten oppilaitoksen yhteydessä toimivassa osuuskunnassa omaa yrittäjyyttä, palveluita ja tuotteita toteuttaen ja kehittäen. Työtehtävät eivät ole valmiiksi annettuja vaan opiskelijat hankkivat itse asiakkaat, joille tekevät toimeksiantoja, ja ovat vastuussa työstään suoraan asiakkaalle. Opiskelija saa palkkaa TOY-työstään osuuskunnassa. TOY-toimintamalli on kehitetty ja pilotoitu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ja sitä on edelleen kehitetty ja käytetty varioiden useassa eri oppilaitoksessa.

 

YES –verkosto auttaa opettajaa. 
HOPE – yrittäjyyskasvatushanke liittyy tiimiyrittäjyyteen. 

Suomen Yrittäjät auttaa ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksessa: Yrittäjyysopetuksen parhaat mallit ja muuta tietoa.

Miljoona euroayrittäjyyden edistämiseen

 

TOIMINTAYMPÄRISTÖ-OSAAMISTA: YRITTÄJYYSKASVATUSTA LUKIOSSA

Lukion yrittäjyyskasvatus toteutuu ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen keinoin, yhteistyön ja oppimisympäristöjen avulla.  Se sisältyy kaikille pakolliseen aihekokonaisuuteen Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Toteuttamisen pääpaino on käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. 

Lähde Opetussuunnitelma

TOIMINTAYMPÄRISTÖ-OSAAMISTA: YRITTÄJYYSKASVATUSTA PERUSASTEELLA

Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) perusteissa yrittäjyyskasvatus sisältyy otsikon "Tavoitteena laaja-alainen osaaminen" alle. Sen mukaan koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta. Yrittäjyys on koko koulutyön läpäisevä periaate, kuten oppimaan oppiminen, monilukutaito  tai kulttuurinen osaaminen, ei oma oppiaine. Opetussuunnitelmien teemana ja tavoitteena tulee olla osallistuva, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys - näin sanotaan OPM:n julkaisussa Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009). 

Perusopetuksessa yrittäjyyskasvatuksen painopiste on asenteellisissa valmiuksissa, yrittäjämäisten ominaisuuksien ja toimintatapojen kehittämisessä sekä yrittäjyyden ymmärtämisessä yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta. Siinä tulee hyödyntää kodin ja koulun yhteistyön kautta aukeavien mahdollisuuksien lisäksi myös koulun kerhotoimintaa sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa, joiden toimintatavat soveltuvat hyvin ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitojen sekä yrittäjämäisten valmiuksien kehittämiseen.

• Oppilaille tulee antaa mahdollisuus vastuun kantoon kouluyhteisössä ja omassa lähipiirissään, kannustaa heitä oma-aloitteisuuteen, ongelmanratkaisuun ja mielipiteenmuodostukseen yhteisistä asioista.

• Oppilaiden tulee oppia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa, saada perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta ja työnjaosta sekä perustietoja yrittäjyydestä ammattina

Koulun, yritysten ja yhteisöjen välisessä yhteistoiminnassa käytettävät toimintatavat ovat esim: opintovierailut, yritysten edustajien ja yrittäjien vierailut kouluissa, yhteiset tilaisuudet, tapahtumat, projektit, kummiluokkatoiminta.

Työelämään tutustumisjaksoja tulee rakentaa tavoitteisesti siten, että oppilailla on jaksolle mennessään suunniteltu ennakkotehtävä ja hyvät valmiudet havainnoida käytännön työelämää sekä jakson päätyttyä vastuu raportoida jaksosta muille oppilaille aitoon kokemustenvaihtoon perustuen.

Yleissivistävä koulutus ja yrittäjyys. Kuvan lähde

 

Työelämätaidot ja yrittäjyys -aihekokonaisuus (L6) ottaa kantaa muuttuvaan työelämään, teknologian kehitykseen ja talouden globalisoitumiseen. Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan.  Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointi ja hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. 
Projekteissa oppilaat voivat oppia suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan vaihtoehtoja ja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työn edellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuus oppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulosten arvostamiseen. Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutostilanteissa joustavasti ja luovasti. 

Perusasteen opettajalle yritäjyyskasvatukseen on tarjolla tukea runsaasti, esim:

YES – valtakunnallinenyrittäjyyskasvatuksen verkosto 

Materiaaleja, julkaisuja: Mistä alkaisin –käsikirja, Yritäjyyskasvatuksen mittaristo, Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusseura, Yrittäjyyskasvatuksen uutiset, Scoop.it jne löytyvät Edu.fi -sivustolta

Yksityistä palveluntarjontaa: Yrittävä oppilaitos –sivusto ja koulutukset

 

TOIMINTAYMPÄRISTÖ-OSAAMISTA: YRITTÄJYYSKASVATUKSESTA

MITÄ YRITTÄJYYSKASVATUS ON ?

Opetushallituksen julkaisun Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (2009) alkulehdillä määritellään yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta:

"Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskinoton, samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ominaisuudet tukevat yksilön jokapäiväistä elämää, koulutuksessa, työssä, vapaa aikana ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa, mutta ne lisäävät myös työntekijän tietoisuutta työstään ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin.

Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan pääasiassa opetushallinnon alalla tehtävää laaja-alaista työtä yrittäjyyden vahvistamiseksi. Yrittäjyyskasvatusta tekevät ja toimintaa tukevat myös useat työelämätahot ja järjestöt. Käytännön toimenpiteiden tavoitteena ovat myönteisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa. Yrittäjyyskasvatus perustuu elinikäiseen oppimiseen ja verkostomaiseen toimintatapaan".

Otan tähän mukaan kuvan tuoreesta Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyysstrategiasta ja toimintaohjelmasta vuosille 2016-2020. Se avaa tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaitojen osaamistavoitteita, joissa koulutuksen täytyy alla mukana.

Tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaidot.

  Euroopankomission Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelmassa ja koulutuksen uudelleenajattelua koskevassa tiedonannossa korostetaan, että yrittäjyyskasvatus on sisällytettävä kaikkiin koulutuksen aloihin, myös epäviralliseen oppimiseen. Yrittäjyyskasvatuksessa on tarkoitus kehittää kaikkiin elämänalueisiin sovellettavia yleisiä taitoja eikä pelkästään oppia, miten liiketoimintaa harjoitetaan. Siihen sisältyvät kaikki oppimisen, koulutuksen ja valmennuksen muodot, joilla edistetään yrittäjähenkeä, yrittäjän taitoja ja yrittäjyyttä riippumatta siitä, onko toiminnalla kaupallinen tavoite. Jokaisen oppilaan ja opiskelijan olisi saatava vähintään yksi kokemus yrityksessä tapahtuvasta työharjoittelusta tai yhteistyöstä   

Lähde: Yrittäjyyskasvatus. Kouluttajan opas. Guide_Entrepreneurship Education_2014_FI-1.pdf.

Teen tämän osion opinnoistani koostamalla muistiota tänne blogiin yrittäjyyskasvatuksesta perus- ja ammatillisessa koulutuksessa  sopimuksen mukaan. Jaan tehtävän kolmeen osaan: tämä on johdanto ja kokoan sen lisäksi omat osiot sekä yrittäjyyskasvatuksesta peruskoulutuksessa, lukiossa  ja ammatillisessa koulutuksessa.

Sopimus oma-ohjaajan kanssa.

Yrittäjyyskasvatus on

• myönteistä ja yritteliästä asennetta tulevaisuuteen
• yhdessä tekemistä, kokeilemista, kokemista ja oppimista
• mahdollisuuksien havaitsemista ja rohkeaa toimijuutta
• työelämä- ja tiimityötaitoja ja itsensä johtamista
• yhteistyötä, verkostojen rakentamista ja hyödyntämistä
• uuden liiketoiminnan aikaansaamista ja kestävää yrittäjyyttä

Lähde: Nuoret tekevät tulevaisuuden. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma 2016-2020. 

Yrittäjyyskasvatuksen strategiaa on laadittu EU-laajuisesti 2012. Tätä nyt toteutetaan. Strategian tavoitteista ja suuntaviivoista voi lukea sivuilta ja sivuille linkitetystä julkaisusta

http://www.yvi.fi/yrittajyyskasvatus-nyt-ja-vuonna-2020-julkaisu-paakirjoitus.

OPINTOJEN PUOLIVÄLIN CHECK POINT

Ohjaus- ja urateoriaosaaminen on kasassa. Moduuli2 ollut antoisa ja tuottanut teoria-osaamista, mutta rutosti käytännön työkaluja. Viimeinen ohjausteorian itsenäinen kokeilu Osaaminen ratkaiseen Uraverstaissa takana ja raportoitu. On mukava huomata omien toimintatapojensa teoriatausta. Ja teoriataustalla ottaa mukaan uusia käytäntöjä. ystäväni sanoi: teoreettinen tieto on käytännöllisempää kuin käytännön taito. Huomaanko nyt vasta sen toimivan, ensi kertaa. Joka tapauksessa ohjauskokeilujen, omien ohjaussessioiden nauhoitukset ja analyysit ovat tuottaneet vahvuuttaa ja ammattitaitoa ohjaajuuteeni. Olemme myös opintopiirin kanssa tiimiytyneet hyvin ja sepä tuntuu hyvältä.

Kirjoitin viimeisen itsenäisen kokeilun arviointiin ja totean tunnistavani itsessäni ratkaisukeskeisen ohjaajan piirteitä. Sehän sopii:

"Sisällön runsaus ja keskusteluihin käytetty aika – aika loppui taas. Ohjaustilanne sisälsi paljon interventioita. Oliko liikaakin? Toisaalta oli monenlaista toimintaa, yksilötyötä, liikkumista, pareittain ja isommissa ryhmissä. En noudatellut suunnitelmaani tarkasti, vaan sovelsin ja olin kohtalaisen tyytyväinen.  En aina luota keskustelun syntymiseen, jo pitäisi.. mutta ryhmä on uusi ja toisilleen tuntematon. Koin kuitenkin, että kykenin luomaan keskustelevan, turvallisen tuntuisen ilmapiirin ja käytimme siis aikaa keskusteluun, joka kyllä tässä on tavoite, jos mikä.

Tässä työpajassa tarjottiin mahdollisuuksia ja työkaluja paljonkin, mutta uskottiin ohjattavien kykyyn valita itse oma tapansa edetä, omat työkalunsa oman projektin eteenpäin viemiseen. Tuettiin vain sen verran, että ohjattava pärjää omillaan. Koin sen toteutuneen. Mielestäni sisällössä oli sopivassa suhteessa tavoitteellisuutta, toiveikkuutta, voimavarojen vahvistamista, mutta ongelmiakaan ei ohitettu. Etenemisessä korostin valintaa, omia askeleita ja tapoja – tarjosin 20 työkalua, joista korostin: tee valintaasi, löydä omat tapasi. Keskusteluja oli paljon, pyrin niissä muutosmyönteiseen keskusteluun johdattelemalla ja opettelemalla itsekin miten –kysymyksen käyttöä". 

VOP TÄHTÄIMESSÄ

Verkostomaisesti tuotetut ohjauspalvelut ja niiden arviointi. Tutustun oppilaitos-osaamiseen kuuluvan  harjoittelun  sisältöinä opintojen-ohjauksen sisällön painotuksiin, käytäntöihin, työnjakoon. Minua kiinnostaa myös ura-ohjauksen näkökulma eri kouluasteilla. Opin tunnistamaan - hope - toimintamuodot: palautteen pohjalta aikaansaadut, joustavat ja uudistavan tason kaikkine ulottuvuuksineen. Tärkeintä on se, miten ohjauspalvelut näkyvät ja tuntuvat asiakkaille, ohjattaville, oppilaille ja opiskelijoille. Nämä asiat ovat sidoksissa palveluiden järjestelyihin, työnjakoon ja vastuisiin.

Nopeaa toimintaa: lähetin suunnitelmani tänään 16.11 klo 20.26 ja sain hyväksynnän klo 21.18. Yritän olla yhtä rivakka tämän diilin kanssa.

Tämä on se VOP:

VOP -malli ohjauspalveluiden tuottamiseen. Lähde 
http://peda.net/veraja/jyu/ktl/vop