KAKKUA ODOTELLESSA

Kehittämistyö napattu pdf:ksi ja eteenpäin. Viimeinen tehtävä. Vuoden urakka päätöksessä: 60 opintopistettä on ihan hyvä duuni täyden työn ohessa.  Opinnoissa auttoi kokemus ja työkonteksti, oli valmis maasto kokeiluihin, arviointiin ja harjoitteluun. Verkkovalinta helpotti myös, ei kulutettu yhtään "turhaa aikaa". Ja silti kyettiin verkottumaan. 

Koin oppineeni lisää, syventäneeni aikaisempaa, kokeneeni uutta, laajentaneeni käsitystä opinto-ohjaajan työnkuvasta. Mitä osaamista syntyi: ohjaustilanteiden suunnitelu- ja analysointiosaamista, ohjausteoriaosaamista ja niiden soveltamistaitoja. Olen rohkeampi ICT-mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja sain näkökulmia digitaaliseen ohjaukseen.  Uraohjausosaaminen vahvistui tässä samalla.

Tällä materiaalilla aloitin 13.5.2016

Tällä lopetin 10.5.2017

POISSA SILMISTÄ POISSA MIELESTÄ ?

Uraohjaus, urasuunnittelu, ura-ajattelu, urapolku > jollakin tavalla suunnitelmallista matkaa tulevaan on  kuvattava ja jokin nimi asialle on hyvä antaa. Paljon kritisoidaan uraohjauksen lokeroimista, asian korostamista sinänsä. Uraohjauksen tulisi olla integroituna kaikkeen, tiiviinä osana opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa ja niin onkin. Opiskelijalle (ohjaajillekin) asia on oltava näkyvissä ollakseen olemassa, muistissa, työstössä ja jonkun ohjaajankin vastuulla. Kun asia on kaikkien tehtävä, onko se kenenkään ja kuinka varmistetaan laatu ja saatavuus?  

Kysymys on poluttamisesta. Se ei lyhennä matkaa, mutta antaa suuntaa.

Aion ehdottaa ohjausmallin pelikenttäkuvan muutosta. Asia ei ole photoshopissa  suuri, mutta merkityksellinen opiskelija keskiössä ja suoraan työelämään -ajattelussa. Yksi rinkula lisää ja olisiko se tässä ?

Rehtorien näkemyksiä ohjauksen roolista tulevaisuudessa videolla
https://youtu.be/pVmYVRD4uNk

KEHITTÄMISEN AJATUKSIA

Voisin väittää olevani uraohjausorientoitunut substanssiopettaja, opettajatuutori ja opintojen ohjaaja, vielä uraohjaajakin, ammattikorkeakoulussa. Kokemustaustaa on noin viidentoista vuoden ajalta. Aikajana kustakin lyhenee mitä lähemmäksi tämän työn kirjoitushetkeä tullaan. Ura-ohjaajana olen toiminut puolentoista vuoden ajan osa-päiväisesti, substanssiopettajana 15 vuotta. Väitän myös, että mielelläni tarkastelen opintoja ja työllistymistä tulevaisuussuuntaisesti, uraohjausluontoisesti.

Viimeiset ajat olen sukeltanut ura-ohjauksen maailmaan ikäänkuin uuteen ja tuntemattomaan. Miten se on mahdollista? Onko tässä kyseessä suppea näkemys, oma lokeroituminen vaiko pienten piirien omat leikit. Uraohjaustietoa ja materiaaliahan on valtavasti. Pääsen Osaaminen -hankkeen toimijana ja ura-ohjaajana tutustumaan uraohjauksen maailmaan singahdellen sinnetänne tavoitteena synnyttää sisältö hankkeen Uraverstaille noin kuukauden aikana keväällä 2015.  Huomaan, että yliopistoissa asiat näyttävät olevan hyvin, on päätoimisia organisaatioita tehtävänään opintojen aikainen ja työllistymiseen tähtäävä ohjaus ja opintojaksotarjonta. On palveluntarjontaa ammattiliitoilta ja  työnhakuun erikoistuneilta toimijoilta.  Löydän hakusanoilla useita ammattikorkeakoulujen uraohjausta koskevia selvityksiä. Niitä yhdistää teema "uraohjaus on opiskelijoille melko tuntematon käsite".

Ohjaajuus, kuten myös opettajuus, on murroksessa. Tavoitteena on läpäisevä ohjaus, useiden toimijoiden koordinoima ja toteuttama ohjaus, verkko- ja vertaisohjaus, kaikkien osalistuminen. Olemme Osaaminen -ratkaisee -hankkeessa luoneet Uraverstas -konseptin, kokeilleet sen toimivuutta pari kierrosta. Monipuolistuvat työurat, moniammatillisuus ja joustavat opintopolut - ohjausta tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Opintojen ohjausta tai uraohjausta, ne kietoutuvat ilmiöpohjaisiin moduuleihin joka tapauksessa tiiviisti, sanoo rehtori.  Työllistyminen tulee olemaan yksi amk:n tulosmittareista - tämän tuloksen saavutettavuus tarvitsee käytännönläheistä, läpäisevää ohjausta sen monissa muodoissaan.

Mitä työstä jää jäljelle, kun hanke päättyy, miten saada Uraohjaus jokaisen opiskelijan tietoisuuteen? Miten auttaa opintojen ohjaajia tämän työ-osuuden aktivoinnissa ja kehittämisessä? Millainen käytettävyys ja saavutettavuus on mahdollista ura-ohjausmateriaalin suhteen opintojen aikana ja sen jälkeen? Näitä nyt mietin.  Tietoa jo onkin, mutta kenelle se on tarkoitettu? Olisiko parantamisen varaa.

Kuvakaappausgalleria. Lähde:  www.hamk.fi

TULEVAISUUSKARTOITUS

Rehtoritiimiä haastattelemassa tänään. Tähtäin Hamkin tulevaisuudessa ja aikajänne noin 10 vuotta eteenpäin. Taaksepäin tuntuu pikkuetapilta, eteenpäin on kuitenkin pitkä loikka. Ollaanko olemassa, millaisena ja mikä on ohjauksen rooli pelikentällä. Keskustelun icebreakerina toimi Keijon metafora: mikä osa opo olisi, jos ohjauksen kokonaisuus olisi kilpa-urheilua, kilpa-autoilua.  Opolle istutettiin rooleja skannerina, voitelijana, trimmaajana. Määrittelyt sopivat hyvin tilanteeseen, jossa mittarina on opiskelijoiden työllistyminen.  Ykkösluokassa halutaan olla, ykkösenä. Mutta autoon on mahduttava koko tiimi. Yksilösuoritukset ovat mennyttä aikaa, vaikka kuinka hienoa jälkeä syntyisi...

Kuvan lähde www.lily.fi

Opiskelijan mahdollisuudet valita ja oman uran helppo  luotsaus, oppimisympäristöt ja tiimit toimimaan, tulosta tutkimuksesta ja digitaalisuudesta - näitä olivat keskustelun teemat.  Puhuttiin digiohjauksesta, jossa palautekyselyin ja  arkipäivän kysymyksin tuotettua dataa analysoiden tuotetaan vastauksia, neuvoja ja ohjeita opiskelijan Pakkiin. Helpot kysymykset tuottavat nopeita vastauksia ja aikaa jäisi haastavien urapolkujen reitittämiseen tai erityiseen tukeen panostamiseen.  Opiskelijoiden kyvykkyys ja taitavuus lisääntyy, pysyvätkö ohjaajat perässä?

Tehtävänanto

Rehtorien näköpiirissä siintää vahva 10 000 opiskelijan korkeakoulu, jossa tutkimuksellisuus ja työelämä ovat läsnä opiskelijan opinnoissa olennaisin osin. Koulu on vapaampi ja mahdollistavampi, ohajaus- ja opetus ilmiöpohjaista, henkilökunta työelämääkin osaavampi. Opintojen ohjaus integroituu moduuleihin kiinteästi. Ei ole epäilystä etteikö ohjausta tarvita. Kiitos haastattelusta.

HARJOITTELUN LOPPUSUORA

Harjoittelun painopiste on ollut toisen asteen koulutuksen opinto-ohjukseen tutustuminen. Mitä se tavallinen työ on ? Mitä pitää sisällään ja miten on organisoitu? Millaiset tiimit ja mikä kiire ? Tutustuminen ja keskustelut ovat olleet antoisia. Ne käytännöt ja se maailma, josta opiskelijat tulevat meille on aika erilainen. Toisaalta modernia otetta, kypsyyttä ja toisaalta pedanttia ohjeistettua toimintaa ja seurantaa. Digitaalisuus on pitkällä tai sitten ei juuri missään.  Vaihtelut ovat kovin suuria. 

Ilta yläasteen oppilaiden vanhemmille pursuaa markkinointimateriaalia

Säädetään aikaa ja sisältöä

Valmistautuminen sähköisiin kokeisiin on Tampereella jo pitkällä

Vaikka tapaamani opintojen ohjaajat ovat kaikki työssään kokoaikaisia ja päätoimisia, aion tavata  vielä päätoimisen kollegani Hamkissa. Oma työmaani on hektistä priorisointia parin päivän työpanoksella. Mitä se olisi jos kaikki päivät olisin opona?

TOIMINTAYMPÄRISTÖ-OSAAMISTA: YRITTÄJYYSKASVATUSTA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Kuvan lähde

Syksyllä 2015 voimaan tulleessa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä koulutuksen keskeiseksi tavoitteeksi nostettiin yrittäjyyden edistäminen.

Tällä hetkellä yksi valtioneuvoston yksikärkihankkeista liittyy yrittäjyyden edistämiseen. Nuorten yrittäjyyspajan toimintamalli otetaan käyttöön koko maassa vuoden 2017 alusta. Osallistujille tarjotaan yritysneuvontaa, sparrausta, starttirahaa, koulutusta ja mentorointia, jotka toteutetaan erityisesti nuorille sopivilla toimintamalleilla. Palvelujen tuottajat keskittyvät yksilölliseen ohjaukseen, valmennukseen, osaamisen arviointiin ja työnetsintään. 

Yrittäjyyskasvatusta nykymuodossaan pidetään innovaatiopedagogiikan työkaluna. Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus on opetuksen perusteiden tasolla jakaantunut omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Sisäisessä yrittäjyydessä opiskelija kerryttää yrittäjämäisiä taitoja, joita tarvitaan jokaisessa ammatissa ja asemassa. Opiskelijoita tulee kannustaa myös ulkoiseen yrittäjyyteen, joka on konkreettista yrittäjyyttä niillä riskeillä, mitä yrittäjyyteen kuuluu.  

OPH:n AmmattiPeda –sivusto samoin korostaa yrittäjyyskasvatuksen merkitystä innovaatiotoiminnassa.  Toteutuakseen se tarkoittaa systemaattista yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien ja elinkeinoelämän kanssa pysyvinä kumppanuuksina, jonka piirteinä tulee olla:

Jatkuvuus ja systemaattisuus

Kumppanuus

Erilaiset verkostot

Vastavuoroisuus

Räätälöinti ja yksilöllisyys

Rajojen madaltuminen

Innovointi ja yhdessä kehittäminen

Yhteistyön tavoitteena myös on, että yhä suurempi osa koulutuksesta ja sen toimintatavoista toteutuu alakohtaisilla ja alueellisilla työpaikoilla.  AmmattiPeda –sivusto teemoittaa yrittäjyyden tavoiteoppimisympäristöjä  vuodelle 2020 saakka. 

Ammatillisen asteen tutkinnoissa pakollisina aineita ovat monista erilaistavista toteutuksista huolimatta:

• Yrityksessä toimiminen 15 osp
• Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp

Yrittäjyyskasvatuksen työkaluja ja foorumeita on ammatilliseen koulutukseen kytkettynä runsaasti:

Harjoitusyritykset ja kansallinen FINPEC –verkosto ts. oikeiden ns. partneriyritysten toiminnan kehittäminen ja simulointi erilaisissa oppimisympäristössä ja tiimeissä toimien on EU -komission suosittelemaa toimintaa. Harjoitusyritys toimii kuten oikea yritys, ainoastaan todellinen raha ja tavara eivät liiku. Harjoitusyrityksillä on partneriyrityksiä, joihin käydään tutustumassa ja joilta saadaan informaatiota yrityksen suunnitteluun ja toimintaan. Partnerityritykset tuovat harjoitusyritystoimintaan käytännön työelämän ulottuvuuden.

NY – malli : Vuosi yrittäjänä on suunnattu peruskoulun 9 -luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoille. Opinto-ohjelmassa perustetaan lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimiva NY -miniyritys. Oppilaat käyvät lukuvuoden aikana läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen. NY-yritys tarjoaa nuorille oppimisympäristön, jossa he voivat kokeilla opittujen taitojen hyödyntämistä käytännössä. Opittavat taidot syntyvät tekemällä oppimisen kautta. Vuosi yrittäjänä -ohjelman tavoitteena on työelämätaitojen ja yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan oppiminen jo opiskeluaikana. 

 

TOY -työssäoppiminen yrittäjänä –malli > TOY- mallissa ammatilliseen oppimiseen kuuluvat työssäoppimisjaksot suoritetaan yrittäjänä useimmiten oppilaitoksen yhteydessä toimivassa osuuskunnassa omaa yrittäjyyttä, palveluita ja tuotteita toteuttaen ja kehittäen. Työtehtävät eivät ole valmiiksi annettuja vaan opiskelijat hankkivat itse asiakkaat, joille tekevät toimeksiantoja, ja ovat vastuussa työstään suoraan asiakkaalle. Opiskelija saa palkkaa TOY-työstään osuuskunnassa. TOY-toimintamalli on kehitetty ja pilotoitu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ja sitä on edelleen kehitetty ja käytetty varioiden useassa eri oppilaitoksessa.

 

YES –verkosto auttaa opettajaa. 
HOPE – yrittäjyyskasvatushanke liittyy tiimiyrittäjyyteen. 

Suomen Yrittäjät auttaa ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksessa: Yrittäjyysopetuksen parhaat mallit ja muuta tietoa.

Miljoona euroayrittäjyyden edistämiseen

 

TOIMINTAYMPÄRISTÖ-OSAAMISTA: YRITTÄJYYSKASVATUSTA LUKIOSSA

Lukion yrittäjyyskasvatus toteutuu ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen keinoin, yhteistyön ja oppimisympäristöjen avulla.  Se sisältyy kaikille pakolliseen aihekokonaisuuteen Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Toteuttamisen pääpaino on käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. 

Lähde Opetussuunnitelma